tiistaina, huhtikuuta 05, 2016

Islamofobiaa vaikka väkisin



Jokaisen länsimaissa sattuneen terrori-iskun jälkeen mediaan ilmestyy kirjoituksia, joissa pelätään muslimeihin kohdistuvaa vastareaktiota. Vastoin odotuksia vastareaktiota ei tule tai se jää erittäin vähäiseksi itse terrori-iskuun verrattuna. Medialla on kuitenkin keinonsa pitää yllä myyttiä islamofobisesta vastareaktiosta. Näitä keinoja valaistaan parhaiten esimerkkien avulla.

Rauhan mies

Kiirastorstaina Asad Shah -niminen kauppias puukotettiin kuoliaaksi Skotlannin Glasgowissa. Kyseinen kauppias nousi julkisuuteen rauhan miehenä, kun hän oli toivottanut kristityille onnellista pääsiäistä.

Valtaosa brittimediasta antoi ymmärtää, että surmassa oli kyse ”uskonnollisesta vihasta” tarkemmin määrittämättä, mihin syihin viha perustui. Tämä jätti lukijoiden mieleen ajatuksen, että tappajan täytyi olla ”islamofobi”, koska hyväntahtoinen Asad Shah ei tahtonut pahaa kenellekään. Facebook-viestissään hän oli toivottanut hyvää pääsiäistä rakkaalle kristitylle kansakunnalle ja toivonut ihmisten seuraavan pyhän Jeesuksen Kristuksen todellisia jalanjälkiä.

Brittikommentaattori Douglas Murray kirjoitti blogissaan niistä asioista, jotka mediassa jäivät vähälle huomiolle. Asad Shah kuului Ahmadiyya-lahkoon, joka kovasta kilpailusta huolimatta edustaa yhtä vainotuimmista vähemmistöistä islamilaisessa maailmassa. He kärsivät vainosta niin Pakistanissa kuin muualla maailmassa.

Tästä huolimatta (tai ehkä sen ansiosta) he ovat ehkä kaikkein rauhanomaisin ja täten myös kunnioitusta herättävä islamin lahko. Ahmadiyya-muslimit ovat virallisesti hylänneet islamin pääkoulukuntien edelleen hyväksymän jihad-doktriinin.

Kun Britanniassa kirjoitetaan positiivisia uutisia muslimeista, niissä on yleensä mukana Ahmadiyya-muslimeja. Muutama vuosi sitten Britanniassa järjestettiin busseissa mainoskampanja, jossa sanottiin, että islam on ”rakkautta kaikille eikä vihaa kenellekään”. Siinä missä monet muslimit polttavat I maailmansodan muistopäivänä myytäviä unikoita, Ahmadiyya-muslimit myyvät niitä brittisotilaiden hyväksi.

Osoittautui, että Asad Shahin murhaaja oli muslimi. BBC:n uutisessa siteerattiin poliisia, joka sanoi, että sekä Asad Shah että pidätetty olivat muslimeja. Kyseessä ei siis ollut islamofobinen viharikos vaan viha oli jotain aivan muuta.

Skottitabloidi Daily Record antaa ymmärtää, että Asad Shahin hyvän pääisiäisen toivotus oli herättänyt ärtymystä joissakin muslimiryhmissä, joissa Shahia pidettiin ”vääränä profeettana”.

Länsimaiset liberaalit eivät välitä muslimien keskinäisistä erimielisyyksistä. Niinpä julkisuudessa Ahmadiyya-muslimien hyvät teot esitetään ikään kuin ne edustaisivat laajemmin koko muslimiyhteisöä. Se, että Ahmadiyya-muslimit ovat muslimien sunnalaisen valtavirran mukaan harhautuneet oikealta polulta, on yhdentekevää.

Virnuileva äärioikeistolainen

Muutama päivä sitten julkisuudessa kerrottiin, kuinka auto oli tarkoituksella ajanut musliminaisen päälle Brysselin Molenbeekissa samaan aikaan ”äärioikeistolaisen” ja ”islaminvastaisen mielenosoituksen kanssa.

Ensimmäisissä uutisissa kerrottiin, että yliajaja oli ”virnuileva äärioikeistoaktivisti”. Daily Mail on myöhemmin editoinut alkuperäisen luonnehdintansa pois uutisestaan, ja virnuileva äärioikeistolainen esiintyy ainoastaan linkissä.

Myöhemmin selvisi, että autossa oli yliajohetkellä kaksi miestä nimeltään Redouane B. Ja Mohamed B. Molemmat asuvat Molenbeekissa.

Jos yliajaja olisi oikeasti ollut äärioikeiston aktivisti, media olisi kirjoittanut asiasta viikkokaupalla ja kammannut hänen Facebook-kontaktinsa tiheällä kammalla. Kuka tahansa yliajajaan yhdistetty henkilö ”jakaisi tämän ajatukset” ja ihmisiä, joiden kirjoituksiin yliajaja oli linkittänyt, syytettäisiin viharikoksen inspiroimisesta tai vähintäänkin viharikoksiin kannustavan ilmapiirin luomisesta. Kun syylliseksi paljastui muslimi, median mielenkiinto häviää, koska tarinassa mies ei purrut koiraa.

Lisäys 6.4.2016

Daily Mail kirjoittaa lisää Asad Shahin murhasta. Murhaaja, Glasgowissa asuva taksinkuljettaja Tanweer Ahmed väittää tappaneensa Shahin, koska tämä suhtautui epäkunnioittavasti islamiin ja väitti olevansa profeetta. Islamin mukaan Muhammad oli viimeinen profeetta eikä hänen jälkeensä tule muita profeettoja.

Tekijän lakimiehen välityksellä antaman lausunnon mukaan murhalla ei ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

Jutun ingressissä myös selitetään, miten valtavirran muslimit suhtautuvat Ahmadiyya-liikkeeseen.

4 kommenttia:

  1. Samaan sarjaan menevät ne selittelyt, joiden mukaan raiskauksista valtaosaa ei ilmoiteta poliisille, joten oikeasti muslimit eivät raiskaa sen enempää kuin suomalaisetkaan. Ilmoituskynnys ulkomaalaisten tekemään raiskaukseen on matalampi ja muuta sellaista. Eurooppa alkaa menettää otteensa muslimien suhteen, ja media selittelee asioita parhan päin.

    VastaaPoista
  2. Stéphane Charbonnier, taiteilijanimeltään Charb, oli Charlie Hebdon päätoimittaja ja piirtäjä. Hän sai surmansa islamistien iskussa 7.1.2015. Ennen kuolemaansa hän ehti saada valmiiksi kirjan islamofobiasta, kirja on käännetty tanskaksi 'Hvordan de som råber islamofobi i virkeligheden går racisternes ærinde´ (Kuinka ne, jotka huutavat islamofobiaa, ovat tosiasiassa rasistien asialla). Kirja on purevan antirasistinen ja perusliberaalia kritiikkiä islamofobian käsitteestä, ja tavasta, miten sitä käytetään.

    Islamofobia-termi tulkitsee todelliset rasistiset loukkaukset uudelleen uskontoon kohdistuviksi loukkauksiksi. Uskonto katsotaan loukkauksen kohteeksi silloinkin, kun ihminen joutuu loukatuksi vaikka ihon värinsä vuoksi. Ne, jotka pitävät esim. pukeutumiseen puuttumista islamofobiana, avaavat kamppailun siitä, että tämäntyyppiset loukkaukset ovat uskonnollisia. Charb haluaa fokuksen takaisin yksilöön ja yksilön oikeuksiin. Vapaan yhteiskuntamme tulee suojella ja edustaa yksilöitä, ei uskontoja.

    Islamofobia-käsitettä ei markkinoi vain monikulturistinen vasemmistosiipi, vaan myös radikaalit islamistit, jotka ovat pitäneet sitä yhtäläisyysmerkkinä jumalanpilkan ja rasismin välillä. Tämä on sananvapaudelle hyvin vaarallinen juoni. Charb halusi tällä manifestinomaisella teoksellaan arvostella vasemmiston ajattelua ja puuttua kritiikillä avoimen yhteiskuntamme liberaaliin perustaan. "Ei mikään syrjintä ole enemmän tai vähemmän vakavaa kuin toinen". Ruotsissa islamofobia-sana on yleisesti käytössä ja hyväksytty, valtavirtaa. Tanskassa sanaa käyttää vain äärivasemmisto, Politiken-lehti ja Radion ykköskanava. (Snaphanen 13.2.2016).

    VastaaPoista
  3. Kari Rydman: Kiitokset!

    KT: Nuo selitykset tiedetään ja kyllä eurooppalaiset valtiot ovat eräitä Itä-Euroopan maita lukuun ottamatta menettäneet pelin muslimien suhteen, jos mitään ryhtiliikettä ei tapahdu.

    Bogreol: Islamofobia-sana on keksitty, jotta muslimit saisivat uhristatuksen eli immuniteetin kaikesta arvostelusta islamin negatiivisia piirteitä kohtaan. Mitään muuta tarkoitusta tuolla sanalla ei ole.

    VastaaPoista

Toivon kohteliasta ja asiassa pysyvää kommentointia.